Tyyne

Vesisängyssä ei ole vehdattu,
ei kehdattu, ei kehdattu.
Olla oltu ei opissa,
se taito on Topissa.

Minun eukolla ei ole kiulua,
ei viulua, ei viulua.
Hän ei koputa nuijalla,
se Topin kun on muijalla.

Hänen varsi ei liekkinä liehunut,
eikä turhia kyykisty.
Hän tunteiden kanssa ei kiehunut
eikä eteheni lyyhisty.

Minä tavallisen Tyynen sain,
häntä kerran vain tanssiin hain.
Viikon päästä naida me luvattiin
- ja viikko hukattiin...

Olen ottanut Tyynestä kuvia,
en rumia, en rumia.
Viulu ei ollut peittona,
ei rihmaa ei selloa.

Häntä kilvan on vilmattu, sihdattu,
ei pihdattu, ei pihdattu,
Tyyne viehkona kuvassa
on ilkosillaan tuvassa.

Kun vanit ovat vihjannet viivasta,
sekin kiinni on liksasta.
Jos kassan kilinä on kiivasta,
Tyyne pihistä ei pinnasta.

Minä tavallisen tyynen sain, jne.

Tyyne ällänsä sai kansakoulusta,
se Oulusta, se Oulusta.
Hän on ollut jo telkussa
ja tangossa kuulussa.

Satumaata hän mennyt on taidolla,
niin aidolla, niin aidolla.
Tyynen tango soi mollissa,
se minulle soi rommissa.

Tyyne kiitelty on tangon rytmistä,
onko semppiä Lindalla?
On kehuttu ryntäiden ryhdistä,
josko riiputetut Riitalla?

Minä tavallisen Tyynen sain jne.

 Viikon päästä naida jo luvattiin
- ja viikko hukattiin...

Säv. V. Juntunen, san. N. Munde, es. E. Hämäläinen
Finmd9800002
1998