Poika maalta

Torin laidassa vilja ei taivu,
panin peltoni pakettiin.
Täällä ei kaiu lintujen laulu,
se on hukkunut paukkeisiin.
Tallin kulmalle talikon iskin,
minä astelin kaupunkiin,
baarin kulmalle tein minä pestin,
panin lanttini grammariin,
baarin kulmalle jne.

Ja lantilla saa tahdin rockia svengaavaa,
tahdin rockia svengaavaa.
Nyt tyytyä saan usein mankkojen narinaan,
usein mankkojen narinaan, mankkojen narinaan

Polkuhinnalla autonkin ostin,
sitä iltaisin rassailen.
Tuntipalkalla jakelen postin,
minä toisia passailen.
Täällä on kaikki entiset heilat,
nyt ne riuhtoen rikastuu.
Mulle rakkaita Leenat on Leilat,
ihan lennossa ihastuu.

Ja lantilla saa tahdin rockia svengaavaa, jne.

Lapset on lohtu ja onneni lisä,
minä siitäkin makselen.
Viiden vikkelän olen jo isä,
koko kaupunki tietää sen.
Töllin varras ja ikkunan pieli
minun muistoja herkistää.
Rakas on seutu, tuttu on kieli,
sille kaupunki häviää.

Ja lantilla saa tahdin rockia svengaavaa, jne.

Torin laidassa vilja ei taivu,
panin peltoni pakettiin.
Täällä ei kaiu lintujen laulu,
se on hukkunut paukkeisiin.
Tallin kulmalle talikon iskin,
minä astelin kaupunkiin,
baarin kulmalle tein minä pestin,
panin lanttini grammariin.
Baarin kulmalle tein minä pestin,
panin lanttini grammariin.