Arskan balladi
Ollako vai eikö olla kyselty on Tanskassa,
Arskan kanssa mietiskelty, homma on jo hanskassa.
Pörrättiin kuin ampiaiset, eikä oltu huksaa,
pörsänmäki pyörittiin sen jokaisesa kukassa.
Enhän tiedä mitkä bileet nykyisin on Tanskassa,
parhaat viihteet sittenkin on Pariisissa, Ranskassa.
Ollako vai eikö olla, enhän sano pahalla,
mehän vain ei Arskan kanssa rakastella rahalla.
Sama mesta Tanskassa, sama mesta ranskassa.
Enhän sano pahalla, mehän vain ei rahalla!
Koko kesä lapioitiin viime talven lumessa,
remmissä on pärjätty ja töitä tehty unessa.
Mokomakin painajainen molempia masentaa,
Kake tykkäs, Arska täytyy kohta arkkuun asettaa.
Jeparikin eilen kävi, se on eräs Jokinen,
voihan olla, kuka tietää, Arskan nenä nokinen.
Taitaa olla sakko pari istumatta "kakkua",
kunnialla Arska kantaa aina kruunun jakkua.
Lapioitiin lumessa, töitä tehtiin unessa,
täytyy kiittää vaivasta, meille tää on taivasta.
Arska kun on meiltä poissa, hommassa ei hohtoa,
koko remmi hajalla, ei terävintä johtoa.
Pänikässä vielä toki jäljellä on sahtia,
joku siihen tuplannut on sorrettujen mahtia.
Olla vaiko eikö olla, epäilenpä erästä,
sekin juttu selkiää jo ehkä viikon perästä,
sillä jos tuo kaikki puhti olis Arskan sisällä,
selviäis hän putkestakin vasta viikon lisällä.
Ihan ilman rohtoa, hommassa ei hohtoa,
Sahti Arskan sisällä, lientyy viikon lisällä.
Es. Janne Heino Säv. sov. Mauri Sepponen, san. Niilo Munde
Finmd 0500017
2005